Paljasjyväistä kauraa viljeltiin Suomessa vain 285 hehtaarilla vuonna 2002, mikä on alle promille kauran viljelyalasta. Pieni viljelyala on seurausta useista epävarmuustekijöistä. Paljasjyväisyyteen kytkeytyy vahvuuksia ja heikkouksia. Tässä kirjallisuuskatsauksessa analysoimme paljasjyväisen kauran tuotannon vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia nelikenttäanalyysin avulla (SWOT-analyysi). Vahvuuksina esille nousevat pitkä kauran viljelykokemus, kauran ja paljasjyväisen kauran sopeutuminen Suomen kasvuoloihin, viljelymenetelmien samankaltaisuus tai niissä tehtävien muutosten toteutettavuus, hyvä sato, erinomainen laatu ja hyvä säilyvyys. Heikkouksiksi luokiteltiin tavanomaista kauraa suurempi kylvösiementarve (10 %), jyvän vaurioitumisherkkyys ja jyvien epätäydellinen kuoriutuminen. Mahdollisuuksina pidettiin paljasjyväisen kauran arvoa tuontienergian osittaisena korvaajana, soveltuvuutta erityiskäyttökohteisiin, kasvinjalostuksen mahdollisuuksia tuottaa Suomen kasvuoloihin sopeutuneita, nykyistä satoisampia lajikkeita ja alhaisempia tuotantokustannuksia (kuivaus, varastointi ja kuljetus). Uhkiksi koettiin epävarmuus saatavuudessa, alhainen tuotantointensiteetti ja siementuotannon epävarmuus. Johtopäätökset arvotettiin kirjallisuuden perusteella, ja analysoitiin analyyttisen hierarkiaprosessin ja SWOT-analyysin yhdistelmällä. Koska vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien painoarvot vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan, tehtiin analyysi erikseen käyttökohteen mukaan (kotoinen energiarehukäyttö, rehuteollisuus tai elintarviketeollisuus). Analyysin perusteella kotoinen rehukäyttö osoittautui varteenotettavimmaksi ensivaiheen käyttökohteeksi, kun paljasjyväisen kauran viljelyä laajennetaan. Sadon hyvä laatu korvasi jyvän vaurioitumisen ja heikon itävyyden aiheuttamat menetykset. Paljasjyväisen kauransiemenen lisääntynyt kysyntä myös rohkaissee kasvinjalostajia kehittämään ja laskemaan markkinoille uuden sukupolven lajikkeita, joilla korvataan nykyisin ainoana lajikeluettelossa oleva heikkosatoinen ja pienijyväinen lajike. Vahvin rehuteollisuuden näkökulmasta esille noussut tekijä oli rajallinen saatavuus ja pienet tuotantoerät sekä elintarviketeollisuuden osalta jyvien epätäydellinen kuoriutuminen ja tämän johdosta rajalliseksi jäävä hyöty. Nämä tekijät ylittivät painoarvoltaan vahvuuksina esille nousseet erinomaisen laadun ja hyvän säilyvyyden sekä mahdollisuuksista erityiskäyttökohteet.
展开▼
